Bonuksena tässä koko jutussa on se, kun Luka katsoo videota tilanteesta ja samalla räkättää niin ettei meinaa pystyssä pysyä.
-Tiia <3
torstai 22. elokuuta 2013
matkimis yrityksiä...
Luka on innostunut kirjojen lukemisesta, etekin kirjojen katselusta. Poitsu hakee haluamansa kirjan ja tulee sen kanssa aikuisen luokse ottaa sormesta kiinni ja alkaa osoitella kirjasta löytyviä asioita. Aikuisen tehtävänä on sanoa ääneen osoitettu asia. Voi miten ilahtuneeksi tällä pikku ukon saa =) Askel kai tämäkin on eteenpäin. Jokainen sanan matkiminen saa vatsani pyörähtämään ympäri - mahtava tunne!
Bonuksena tässä koko jutussa on se, kun Luka katsoo videota tilanteesta ja samalla räkättää niin ettei meinaa pystyssä pysyä.
-Tiia <3
Bonuksena tässä koko jutussa on se, kun Luka katsoo videota tilanteesta ja samalla räkättää niin ettei meinaa pystyssä pysyä.
-Tiia <3
perjantai 9. elokuuta 2013
lentomatkalla näkövammaisena...
Matkustelu ja siihen usein liittyvä lentäminen on pojille jo aika tuttu juttu, mutta kummankaan sairauden vuoksi ei olla saatu kokea kyllä mitään positiivista kohtelua esim lentokentällä. Olimme kesälomalla bulgariassa, ja olen niin iloinen Leon saamasta kohtelusta, että haluan jakaa sen täällä.
Kaikki alkoi siitä, kun varasimme matkan, ja matkatoimiston virkailija kirjasi ylös poikien terveydentiloihin liittyvät seikat - matkalipuissa luki lisätietona Leolla näkövammainen ja Lukalla epilepsia. Lentoyhtiö halusi sijoittaa meidät istumaan edellä saatujen tietojen mukaan koneen etuosaan, ja niin, että Leo istui käytäväpaikalla. Olin jo tästä hyvin hämmästynyt, sillä aiemmin ei ole ketään kiinnostanut kirjata näitä seikkoja ylös edes tiedoksi henkilökunnalle.
Menomatka sujui kivasti, ja kun oli kotimatkan aika ja istuttiin taas lentokeessa valmiina lähtöön tuli lentoemäntä meidän kohdalle ja kumartui. Hän kyykistyi Leon viereen koskettaen olkapäätä kädellään ja sanoi "Moikka Leo! Meidän tarvisi käydä läpi muutama juttu ennenkuin voidaan lähteä lentoon." Itselleni tuli ensimmäisenä mieleeni, että joudutaan tekemään jokin paikanvaihto tai jotain muuta vastaavaa. Mutta ei, lentoemäntä tuli opastamaan Leolle henkilökohtaisesti turvallisuusasiat. Hän näytti, että penkin alta löytyy pelastusliivit, ja ylhäältä tuleva happinaamari on tällainen ja Leo sai koskettaa ja kokeilla kaikkea hätävarustukseen ja niiden käyttöön liittyvää. Kun lentoemäntä oli lopettanut, hän sanoi: "Kun käyt Leo vessassa, niin tule samalla moikkaamaan minua. Minun paikkanani on ihan siinä vessan vieressä." Olin aivan ällikällä lyöty! Eipä ollut meidän kohdalla aiemmin toimittu näin kivasti. Leo oli aivan innoissaan, kun hänet oli otettu huomioon! Ja äiti istui vieressä tietenkin silmät kiiluvina <3
No pissahätä tuli tietenkin heti, kun lentokone oli ilmassa. :) Leo sai tutustua ja tutkia, että mitä kaikkea lentoemäntien tilaan koneessa kuuluu. Hymy oli loppumatkan korvissa. Tämä kai kuuluisi aina mennä näin, mutta ekalla kerralla se tuntui tosi hienolta jutulta!
-Tiia <3
Kaikki alkoi siitä, kun varasimme matkan, ja matkatoimiston virkailija kirjasi ylös poikien terveydentiloihin liittyvät seikat - matkalipuissa luki lisätietona Leolla näkövammainen ja Lukalla epilepsia. Lentoyhtiö halusi sijoittaa meidät istumaan edellä saatujen tietojen mukaan koneen etuosaan, ja niin, että Leo istui käytäväpaikalla. Olin jo tästä hyvin hämmästynyt, sillä aiemmin ei ole ketään kiinnostanut kirjata näitä seikkoja ylös edes tiedoksi henkilökunnalle.
Menomatka sujui kivasti, ja kun oli kotimatkan aika ja istuttiin taas lentokeessa valmiina lähtöön tuli lentoemäntä meidän kohdalle ja kumartui. Hän kyykistyi Leon viereen koskettaen olkapäätä kädellään ja sanoi "Moikka Leo! Meidän tarvisi käydä läpi muutama juttu ennenkuin voidaan lähteä lentoon." Itselleni tuli ensimmäisenä mieleeni, että joudutaan tekemään jokin paikanvaihto tai jotain muuta vastaavaa. Mutta ei, lentoemäntä tuli opastamaan Leolle henkilökohtaisesti turvallisuusasiat. Hän näytti, että penkin alta löytyy pelastusliivit, ja ylhäältä tuleva happinaamari on tällainen ja Leo sai koskettaa ja kokeilla kaikkea hätävarustukseen ja niiden käyttöön liittyvää. Kun lentoemäntä oli lopettanut, hän sanoi: "Kun käyt Leo vessassa, niin tule samalla moikkaamaan minua. Minun paikkanani on ihan siinä vessan vieressä." Olin aivan ällikällä lyöty! Eipä ollut meidän kohdalla aiemmin toimittu näin kivasti. Leo oli aivan innoissaan, kun hänet oli otettu huomioon! Ja äiti istui vieressä tietenkin silmät kiiluvina <3
No pissahätä tuli tietenkin heti, kun lentokone oli ilmassa. :) Leo sai tutustua ja tutkia, että mitä kaikkea lentoemäntien tilaan koneessa kuuluu. Hymy oli loppumatkan korvissa. Tämä kai kuuluisi aina mennä näin, mutta ekalla kerralla se tuntui tosi hienolta jutulta!
-Tiia <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)